Aikaa vierähtänyt hienoisen tovin siitä kun tänne on viimeksi tullut kirjoiteltua yhtään mitään. Tammikuun 7 päivä alkoikin meikäläisen osalta ensimmäinen larppi tapahtuma johon olen osallistunut ja saakin jäädä viimeiseksi moiseksi. 68 aamua jäljellä 270stä jonka jälkeen pääsee pois Suomenlahdella sijaitsevalta ihanalta paratiisisaarelta, jossa suurin osa pukeutuu vihreisiin ja hiusmuoti on SA-int.

Jälkikäteen ajateltuna ihmettelen miksi en suorittanut isänmaalista velvollisuuttani jo 3vuotta sitten tai aikaisemmin kun oma ikäryhmäni kävi ryömimässä ojassa ja leikkimässä sotaa. Tasan puolivuotta oman saapumiseni jälkeen paratiisisaaren on vallannut uusien larppaajien lauma. Eivät tiedä vielä mistään mitään ja käyttäydytään kuin missäkin lastentarhassa. Parhaimmillaan auotaan päätä vanhemmille varusmiehille ja varusmiesjohtajille, josta täällä tarhassa siitä joutuu vastaamaan hyvinkin nopeasti sekä omille joukkue tovereilleen, että henkilökohtaisesti kantahenkilökunnalle.

Viimeisen 202 aamun verran olen ihmetellyt sitä miten tämä organisaatio käyttää hyväkseen jonkin erityisalan ammattilaisia. Minulle on henkilökohtaisesti jäänyt kuva, että tietokoneyhteiskunnan tuottamat mukulat pääsevät kovan kilpailun ja karsinnan kautta mielekkäisiin tehtäviin suunnittelemaan ja ylläpitämään puolustusvoimien Internet-sivuja ja vastaamaan osittain sisällön tuottamisesta, mutta yhteiskunnassa pitkään jatkunut arvostuksen taso esimerkiksi sairaanhoitajia ja lähihoitajia kohtaan on jos ei huonompi kuin siviilipuolella niin vähintään samalla tasolla. Koulutettu sairaanhoitaja tai lähihoitaja ei kelpaa hyvistä suorituksistaan huolimatta lääkintäryhmän alikersantiksi tai edes varajohtajaksi. Nappulat ja pinssit menevät jakoon sotilaallisesti paremmin pärjänneille. Neljä vuotta opiskelleet lääketieteen opiskelijat saavat ne taas automaattisesti jos niin haluavat, mutta 3,5 vuoden mittainen ammattikorkeakoulu ei ole minkään arvoinen. Ponnisteluista huolimatta sairaanhoitaja pääsee elämänsä hommaan ajamaan pv:n maastosairasautoa ja jakamaan kuumepotilaille särkylääkkeitä omalla päivystysvuorollaan.

Kaupunkijääkäri komppanian lääkintäryhmän osana sairaanhoitaja tai koulutettu lähihoitaja on alikersantin Farmaka Fennica ja CD-10 tautiluokitusjärjestelmä hänen keräten kaiken kunnian itselleen huoltojoukkueen luutnantilta. Varusmiehenä olevan sairaanhoitajan ei siis kannata, jos haluaa hakea jotain kokemuksia jota armeija voi tarjota, hakeutua "alansa" hommiin vain toimia vaikka sotilaspoliisikomppaniassa rivijääkärinä tai parhaimmillaan kaupunkijääkärinä joka suoriutuu palveluksestaan 6kuukaudessa kärsien hieman hiekan ja asvaltin aiheuttamasta ihottumasta ja kuntoa kohtavasta jumppaamisesta raskaiden- ja kevyidenkertasinkojen kanssa.

Aamukamman piikkejä nyppien Kaartinjääkäri Nönnönnöö