Välillä törmää pareihin joita ei oikein osaisi koskaan yhdistää toisiinsa jos pitäisi arvata jostain porukasta kuka seurustelee kenenkin kanssa. Yleensä se on jotenkin helposti asettuva homma, tuo tuon kanssa ja nuo keskenään, mutta sitten on aina niitä suhteita joissa osapuolet ei toisiaan muistuta pätkääkään toisiaan vain ovat aivan erilaisia ihmisiä. Ovatko tälläiset suhteet sitten toisen osapuolen hallinnassa niin, että toinen on alistuva osapuoli ja myötäilee aina mitä toinen tahtoo vai onko suhteessa eväitä kunnon keskustelulle eli pystytään harmoniassa sopimaan asioista ilman suurempia ihmetyksiä?

Kai tuokin on moniulotteinen asia, toiset tosiaan tulevat hyvin juttuun ja homma aidosti toimii ilman emotionaalista pahaa oloa puolin sun toisinkaan. Kuitenkin niihinkin ihmisiin törmää, että toinen on se alistuja ja sen oikein näkee kuinka se pahaolo oikein pursuaa yli sen toisen habituksesta, voiko se toinen parisuhteen osapuoli aidosti pitää siitä mitä hän saa toisessa aikaiseksi.

Toinen asia on nämä erittäin moniulotteiset pienessä piirissä olevat exät ja nykyiset parit, kaikki seurusteleen melkein kaikkien kanssa. Itselläni moinen ainakin nyt sen tosissani huomattuani aiheuttaa jokseenkin pahan olon, varsinkin kun se sattuu sitten joku päivä omalle kohdalle. Ongelmana ei ole kuten monet tuttavat ja kaverit ovat uumoilleet olevan mustasukkkaisuus vain lähinnä se, että tuntee kummankin parisuhteen osapuolen toisen paremmin toisen jokseenkin. Aiheuttaa rationaalisessa ajattelussa ristiriitoja on osin sidoksissa siihen että näkee ne hallitsevat piirteet ja ei osaa niitä yhdistää. Saahan kyllä palapelinkin aina väkisin tehtyä, mutta ei se esitä sitä mitä sen pitäisi....

muttas....maailmankaikkeudelle kauniita unosia ja dakinien kuvasia!..enään ei irtoa..